Asiakirjojen laatiminen

Tes­ta­ment­tien, avio­eh­to­so­pi­mus­ten, lah­ja­kir­jo­jen, kaup­pa­kir­jo­jen, edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ten ja mui­den asia­kir­jo­jen laatiminen.

Tes­ta­ment­ti on teh­tä­vä kah­den esteet­tö­män hen­ki­lön todis­ta­ma­na. Tes­ta­ment­ti voi olla omis­tusoi­keus- tai käyt­tö- ja hal­lin­ta­oi­keus­tes­ta­ment­ti. Jos­kus teh­dään myös käyt­tö- tai hal­lin­ta­oi­keus­tes­ta­ment­ti vero­jen vält­tä­mi­sek­si. Täl­löin tulee kui­ten­kin muis­taa, että käyt­tö­oi­keu­den hal­ti­ja vas­taa pää­sään­töi­ses­ti kai­kis­ta omai­suu­des­ta mene­vis­tä kuluista.
Tes­ta­men­tin­te­ki­jän on tes­ta­ment­tia teh­des­sään mie­tit­tä­vä, kenel­le hän halu­aa omai­suu­ten­sa mene­vän hänen kuo­le­man­sa jäl­keen. Mikä­li hänel­lä on rin­ta­pe­ril­li­siä, heil­lä on läh­tö­koh­tai­ses­ti lakio­sa­oi­keus, mikä­li he halua­vat lakio­saan­sa vaatia.
Tes­ta­men­til­la voi­daan myös pois­taa peril­lis­ten puo­li­soi­den avio-oikeus perin­tö­nä saa­tuun omai­suu­teen. Tämä mää­räys alkaa olla jo pää­sään­tö tes­ta­men­teis­sa, kos­ka yleen­sä tes­ta­men­tin­te­ki­jä halu­aa, että omai­suus säi­lyy omas­sa suvus­sa. Tätä mää­räys­tä itse­kin suo­sit­te­len asiakkailleni.
Monis­sa uus­per­heis­sä on myös tar­vet­ta miet­tiä, miten omai­suus jae­taan kum­man­kin kuol­tua. Myös lap­set­to­mien paris­kun­tien voi olla syy­tä har­ki­ta tes­ta­men­tin tekemistä.
Tes­ta­ment­ti voi­daan moit­teen joh­dos­ta julis­taa päte­mät­tö­mäk­si mm. sil­loin, jos tes­ta­ment­tia ei ole teh­ty lais­sa sää­de­tys­sä muo­dos­sa, jos tes­ta­men­tin teke­mi­seen on vai­kut­ta­nut mie­li­sai­raus, tyl­sä­mie­li­syys tai tes­ta­men­tin teki­jän muu sie­lun­toi­min­nan häi­riö, tai jos tes­ta­men­tin teki­jä on pako­tet­tu teke­mään tes­ta­ment­ti tai hänet on sii­hen tai­vu­tet­tu käyt­tä­mäl­lä vää­rin hänen ymmär­tä­mät­tö­myyt­tään, tah­don­heik­kout­taan tai riip­pu­vais­ta ase­maan­sa taik­ka jos hänet on petol­li­ses­ti vie­tel­ty teke­mään tes­ta­ment­ti tahi jos hän on muu­toin sil­lä tavoin ereh­ty­nyt, että se on mää­rää­väs­ti vai­kut­ta­nut hänen tahtoonsa.
Jos­kus ennen tes­ta­men­tin teke­mis­tä on syy­tä hank­kia lää­kä­rin­to­dis­tus hen­ki­lön kyvys­tä teh­dä testamentti.
Tes­ta­ment­tia on niin tul­kit­ta­va, että tul­kin­nan voi­daan otak­sua vas­taa­van tes­ta­men­tin teki­jän tah­toa. Muu­toin laki sää­tää tiet­ty­jä tul­kin­taoh­jei­ta. Tul­kin­noil­ta voi­daan vält­tyä, mikä­li tes­ta­men­tin sisäl­töön paneu­du­taan riit­tä­väs­ti ja sii­tä teh­dään mah­dol­li­sim­man yksiselitteinen.

Avio­eh­to­so­pi­mus on myös tiu­kas­ti muo­to­si­don­nai­nen asia­kir­ja. Myös se on teh­tä­vä kah­den esteet­tö­män hen­ki­lön todis­ta­ma­na. Tämän lisäk­si avio­eh­to­so­pi­mus on rekis­te­röi­tä­vä mai­straa­tis­sa, jot­ta se tulee voi­maan. Avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la voi­daan mää­rä­tä, ettei kum­mal­la­kaan ole avio-oikeut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen tai tois­puo­lei­ses­ti siten, että vain toi­sel­la on avio-oikeus toi­sen omai­suu­teen. Avio-oikeus voi­daan pois­taa myös esim. perin­tö­nä tai lah­ja­na saa­dus­ta omai­suu­des­ta. Avio­eh­to­so­pi­mus on mah­dol­lis­ta teh­dä myös avio­eron varal­ta eli siten, että avio-oikeut­ta ei ole, mikä­li avio­liit­to päät­tyy puo­li­soi­den avioeroon.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on myös muo­to­si­don­nai­nen asia­kir­ja. Se on teh­tä­vä kah­den esteet­tö­män hen­ki­lön todis­ta­ma­na. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus pitää teh­dä sii­nä vai­hees­sa, kun hen­ki­lö vie­lä pys­tyy ymmär­tä­mään sen mer­ki­tyk­sen, eli sen teke­mi­nen ei ole enää mah­dol­lis­ta sii­nä tilan­tees­sa, jos­sa edun­val­von­nan tar­ve on jo ole­mas­sa. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus­ta teh­täes­sä on syy­tä miet­tiä, kenet val­tuu­tet­tu halu­aa toi­mi­maan hänen puo­les­taan tämän omai­suut­ta kos­ke­vis­sa ja muis­sa talou­del­li­sis­sa asiois­sa. Val­tuu­tet­tu voi­daan oikeut­taa edus­ta­maan val­tuut­ta­jaa myös sel­lai­sis­sa tämän hen­ki­löä kos­ke­vis­sa asiois­sa, joi­den mer­ki­tys­tä val­tuut­ta­ja ei kyke­ne ymmär­tä­mään sil­lä het­kel­lä, jol­loin val­tuu­tus­ta oli­si käy­tet­tä­vä. Val­ta­kir­jaan on syy­tä mer­ki­tä myös vara­val­tuu­tet­tu ja/tai tois­si­jai­nen val­tuu­tet­tu. Yhden näis­tä hen­ki­löis­tä oli­si hyvä olla hen­ki­lö, joka voi toi­mia kai­kis­sa tilan­teis­sa esteet­tö­mäs­ti val­tuut­ta­jan tah­don mukaisesti.
Edun­val­von­ta­val­ta­kir­ja tulee voi­maan, mikä­li val­tuut­ta­ja tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuok­si kyke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan asiois­taan. Val­ta­kir­ja on vah­vis­tet­ta­va mai­straa­tis­sa ja se vaa­tii yleen­sä hen­ki­lön lääkärintodistuksen.